Satunnaisuus EIC Accelerator:n arvioinnissa: turhautuminen ja vastuun puute
Johdanto: EIC Accelerator:n arviointiprosessin arvaamattomuus European Innovation Council (EIC) Accelerator -ohjelman arviointiprosessi, erityisesti vaiheissa 1 ja 2, on täynnä arvaamattomuutta ja satunnaisuuden tunnetta, mikä johtaa hakijoiden turhautumiseen. Selkeiden seurausten puute arvioijille, jotka antavat epäjohdonmukaisia, virheellisiä tai epätietoisia arvioita, pahentaa tätä ongelmaa. Hankkeiden valinnan hakijoiden "onnentekijä" on raportoinut tapauksista, joissa uudelleen lähetetyt ehdotukset onnistuivat vähäisin muutoksin tai ilman muutoksia, mikä heikentää prosessin uskottavuutta. Tämä satunnaisuus, jota kutsutaan "onnentekijäksi", on merkittävä tekijä laadukkaiden ehdotusten valinnassa. Tätä epäjohdonmukaisuutta korostavat entisestään tapaukset, joissa yrityksiä hylätään hankkimasta tietty määrä rahoitusta, kun taas toiset valitaan, vaikka ne ovat keränneet huomattavasti enemmän. Vastuullisuuden puute ja epäjohdonmukainen palaute EIC Accelerator-ohjelmasta puuttuu mekanismi, jolla arvioijat olisivat vastuussa arviointiensa johdonmukaisuudesta. Hylätyt hakijat eivät yleensä ole motivoituneita julkistamaan hylkäämistä, mikä johtaa arviointiprosessin avoimuuden puutteeseen. Tämä tilanne jättää ammattimaiset konsultit ja kirjoittajat näiden epäjohdonmukaisuuksia yksityiskohtaisten tapaustutkimusten ensisijaisiksi kerääjiksi. Ehdotuksen uudelleen jättäminen: todistus satunnaisuudesta Historiallisesti monet hankkeet vaativat useita ehdotuksia (3–5 yritystä) ennen kuin ne rahoitettiin, mikä viittaa siihen, että arviointiprosessi on liian satunnainen tuottaakseen johdonmukaisia ja toivottavia tuloksia. Huolimatta arvioijien palautteen parannuksista vuoden 2020 jälkeen, satunnaisuus on edelleen merkittävä ongelma. Mahdollisia ratkaisuja satunnaisuuden lieventämiseen Arvioijan ja tuomariston jäsenten vastuu: Järjestelmän käyttöönotto, jossa arvioijat ja tuomariston jäsenet arvioidaan heidän päätösten tarkkuutensa perusteella, voisi lieventää joitakin näistä ongelmista. Esimerkiksi "varoitus" voitaisiin ottaa käyttöön arvioijille, jotka arvioivat hankkeita virheellisesti, jolloin varoituksia annetaan epäjohdonmukaisista arvioinneista myöhempään vaiheeseen verrattuna. Parannettu viestintä ja johdonmukaisuus: Parempi kommunikaatio vaiheiden 1 ja 2 etäarvioijien ja vaiheen 3 tuomariston jäsenten välillä, joilla on erilaiset taustat ja rahoituskriteerit, voisi auttaa. Hylkäyssyiden johdonmukaisuuden varmistaminen kaikissa arviointivaiheissa vähentäisi myös satunnaisuutta. Yksityiskohtaisten arviointikriteerien ja -tulosten julkistaminen: Arviointikriteerien läpinäkyvämpi viestintä ja yksityiskohtaisempia, anonymisoituja arviointituloksia voitaisiin antaa hakijoille selkeämpiä odotuksia ja vähentää yllätystekijöitä päätöksissä. Johtopäätös: Satunnaisuuden huomioiminen parempien tulosten saavuttamiseksi Satunnaisuus EIC Accelerator:n arviointiprosessissa on merkittävä haaste, johon on puututtava. Arvioijien vastuullisuustoimenpiteiden käyttöönotto ja arviointiprosessin johdonmukaisuuden ja avoimuuden varmistaminen ovat ratkaisevia askeleita kohti, jotta EIC Accelerator:stä tulee oikeudenmukaisempi ja luotettavampi rahoitusmahdollisuus eurooppalaisille innovoijille.