Esittelyssä EIC Accelerator 2024:n kuusi transformatiivista haastetta

European Innovation Council (EIC) Accelerator on teknologisen ja tieteellisen kehityksen eturintamassa ja edistää innovaatioita eri sektoreilla. Viimeisimmässä hankkeessaan EIC on paljastanut kuusi haastetta, joista jokainen kohdistuu kriittisiin kehitys- ja tutkimusalueisiin. Näillä haasteilla ei pyritä vain lyömään teknologian rajoja, vaan myös käsittelemään joitain yhteiskunnassamme tämän päivän kiireellisimpiä ongelmia. 1. Ihmiskeskeinen generatiivinen tekoäly Made in Europe Tämä haaste keskittyy generatiivisten tekoälytekniikoiden kehittämiseen ihmiskeskeisen lähestymistavan avulla. Se korostaa tekoälyn eettisiä, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia näkökohtia ja varmistaa, että näitä uraauurtavia teknologioita kehitetään ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja eettisiin periaatteisiin keskittyen. Tämä aloite on yhdenmukainen Euroopan unionin sitoutumisen kanssa digitaaliseen innovaatioon, joka kunnioittaa perusinhimillisiä arvoja. 2. Virtuaalisten maailmojen ja lisätyn vuorovaikutuksen mahdollistaminen teollisuudelle 5.0. Tämä haaste on suunnattu Teollisuus 5.0:n alueelle ja pyrkii edistämään virtuaali- ja lisätyn todellisuuden teknologioita. Nämä teknologiat on asetettu mullistamaan teolliset sovellukset parantamalla käyttäjäkokemusta ja vuorovaikutusta, mikä myötävaikuttaa merkittävästi etenemiseen kohti yhdistetympää ja teknisesti edistyneempää teollista aikakautta. 3. Smart Edge- ja kvanttiteknologiakomponenttien käyttöönotto Tämä haaste keskittyy laskenta- ja viestintäjärjestelmien kärkeen, ja se keskittyy älykkään reunan laskentaan ja kvanttikomponentteihin liittyvien teknologioiden kehittämiseen. Se tunnustaa kvanttiteknologian ja reunalaskennan kasvavan merkityksen tietojenkäsittelyn ja viestinnän tulevaisuuden muovaamisessa. 4. Tarkkuuskäyminen ja levät Tämä haaste koskee innovatiivisia lähestymistapoja kestävään elintarviketuotantoon keskittyen tarkkuuskäymistekniikoihin ja levien käyttöön. Sen tavoitteena on mullistaa elintarviketeollisuus tutkimalla kestävämpiä, tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä elintarviketuotannon menetelmiä, mikä edistää maailmanlaajuista elintarviketurvaa. 5. Monoklonaaliset vasta-ainepohjaiset terapiat uusien virusten uusille muunnelmille Vastauksena virustautien kehittyvään luonteeseen, tämä haaste on suunnattu kehittämään monoklonaalisiin vasta-aineisiin perustuvia hoitoja uusille viruksille keskittyen erityisesti uusiin ja vaihteleviin kantoihin. Tämä aloite on ratkaisevan tärkeä pandemioiden ja uusien virusuhkien torjunnassa, ja se korostaa kettereiden ja mukautuvien lääketieteellisten ratkaisujen tarvetta. 6. Uusiutuvat energialähteet ja niiden koko arvoketju Tämä haaste kattaa koko uusiutuvien energialähteiden arvoketjun materiaalikehityksestä komponenttien kierrätykseen. Se korostaa kestävien energiaratkaisujen tarvetta, joissa otetaan huomioon kaikki uusiutuvan energian elinkaaren osa-alueet ja vahvistetaan EU:n sitoutumista ympäristön kestävyyteen ja vihreään teknologiaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että EIC Accelerator:n kuusi haastetta edustavat monipuolisia ja kunnianhimoisia tavoitteita, joilla pyritään edistämään innovaatioita ja vastaamaan keskeisiin globaaleihin haasteisiin. Tekoälystä ja virtuaalitodellisuudesta kestävään ruoantuotantoon ja uusiutuvaan energiaan – nämä haasteet kuvastavat EIC:n sitoutumista teknologisesti edistyneen, kestävän ja ihmiskeskeisen tulevaisuuden muotoiluun. 1. Ihmiskeskeinen generatiivinen tekoäly Euroopassa: Innovaatioiden tasapainottaminen etiikan ja yhteiskunnan kanssa Tekoälyn (AI) tulo on avannut mahdollisuuksien maailman, joka on muuttanut tapaamme elää, työskennellä ja olla vuorovaikutuksessa. Tekoälyteknologioiden, erityisesti generatiivisen tekoälyn, nopea kehitys ja käyttöönotto on kuitenkin herättänyt merkittäviä eettisiä, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia huolenaiheita. Eurooppa, joka keskittyy ihmiskeskeiseen tekoälyyn, on edelläkävijä vastaamaan näihin haasteisiin ja pyrkii varmistamaan, että tekoälyn kehitys on linjassa eettisten periaatteiden ja yhteiskunnallisten arvojen kanssa. Eurooppalainen lähestymistapa ihmiskeskeiseen tekoälyyn Euroopan lähestymistapa tekoälyyn juurtuu syvästi sen sitoutumiseen ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Euroopan unioni (EU) korostaa luotettavan, eettisen ja perusoikeuksia kunnioittavan tekoälyn kehittämisen tärkeyttä. Tämä painopiste näkyy useissa aloitteissa ja strategioissa, kuten Digital Europe -ohjelmassa, jonka tavoitteena on parantaa EU:n strategisia digitaalisia valmiuksia ja edistää digitaalisten teknologioiden, mukaan lukien tekoälyn, käyttöönottoa. Tekoälyä ja digitaalista muutosta koskeviin keskeisiin eurooppalaisiin strategioihin kuuluu koulutuksen integrointi, jotta kansalaiset saavat taidot ymmärtää tekoälyn kykyjä, ja menetelmien käyttöönotto työvoiman siirtymien hallitsemiseksi. Nämä strategiat tukevat perustavanlaatuista ja tarkoituksenmukaista tutkimusta ja luovat vahvan ja houkuttelevan ympäristön, joka houkuttelee ja pitää kykyjä Euroopassa. EU:n sitoutuminen eettiseen tekoälyyn näkyy myös erilaisten tekoälytutkimusverkostojen perustamisessa, kuten CLAIRE, TAILOR, Humane-AI Net, AI4Media ja ELISE, joiden tavoitteena on vahvistaa ihmiskeskeistä lähestymistapaa tekoälyyn Euroopassa. Euroopan komissio on myös käynnistänyt aloitteita, kuten Euroopan tutkimusneuvoston ja AI Watchin, edistääkseen ja seuratakseen luotettavien tekoälyratkaisujen kehitystä. Generatiivisen tekoälyn rooli Euroopassa Generatiivinen tekoäly, joka sisältää teknologioita, kuten suuria kielimalleja ja kuvanluontityökaluja, on saamassa nopeasti vetoa Euroopassa. Tällä tekniikalla on potentiaalia mullistaa toimialoja personoimalla kuluttajien sitoutumista, parantamalla asiakaskokemuksia ja luomalla uusia tuotteita ja palveluita. Se asettaa kuitenkin myös haasteita, kuten mahdollisen henkilötietojen väärinkäytön ja haitallisen sisällön luomisen. Näihin haasteisiin vastaamiseksi eurooppalaisia yrityksiä ja tutkijoita kannustetaan luomaan suojakaiteet kuluttajien yksityisyyden suojelemiseksi ja varmistamaan, että tekoälyn tuottama sisältö on turvallista ja kunnioittavaa. Tämä lähestymistapa on sopusoinnussa yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisen Euroopan vahvan yksityisyyden ja tietosuojan painotuksen kanssa. Eettiset ja yhteiskunnalliset näkökohdat Euroopan keskittyminen ihmiskeskeiseen tekoälyyn ulottuu tekoälykehityksen eettisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. EU on perustanut Alankomaihin useita alustoja ja ajatushautoja, kuten PACE (Participactive And Constructive Ethics) edistääkseen eettisiä tekoälysovelluksia. Nämä alustat kokoavat yhteen yritykset, valtion viranomaiset, osaamiskeskukset ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot nopeuttamaan ihmiskeskeisen tekoälyn kehitystä. Tekoälyä koskevissa EU:n eettisissä suuntaviivoissa hahmotellaan kriittisiä huolenaiheita ja ääriviivat tekoälyn kehityksessä ja korostetaan ihmisten etujen asettamisen tärkeyttä tekoälyinnovaatioiden keskipisteeseen. Näissä ohjeissa käsitellään sellaisia kysymyksiä kuin kansalaisten pisteytys ja autonomisten aseiden kehittäminen, ja niissä puolustetaan vahvoja poliittisia ja sääntelypuitteita näiden kriittisten huolenaiheiden hallitsemiseksi. Tekoälyn tulevaisuus Euroopassa Euroopan sitoutuminen tekoälyn eettisiin, oikeudellisiin ja yhteiskunnallisiin näkökohtiin asettaa sen potentiaaliseksi maailmanlaajuiseksi johtajaksi tällä alalla. Keskittymällä ihmiskeskeiseen tekoälyyn Eurooppa voi luoda… Lue lisää

EIC Accelerator-teknologiavalmiustasojen (TRL) mukauttaminen SaaS-, laitteisto- ja teollisuusinnovaatioihin

Tässä kattavassa tutkimuksessa EIC Accelerator-ohjelmasta, joka on Euroopan komission (EY) ja European Innovation Council:n (EIC) keskeinen aloite, tutkimme sen tarjoamia merkittäviä mahdollisuuksia startup-yrityksille ja pienille ja keskisuurille yrityksille kaikkialla Euroopassa. unionissa (EU). Tämä ohjelma on toivon majakka innovatiivisille yrityksille, ja se tarjoaa blended financing-vaihtoehtoja, mukaan lukien enintään 2,5 miljoonan euron apuraharahoituksen ja jopa 15 miljoonan euron oman pääoman ehtoisen rahoituksen, mikä huipentuu 17,5 miljoonan euron mahdolliseen kokonaisrahoitukseen. EIC Accelerator erottuu paitsi taloudellisesta tuestaan, myös sitoutumisestaan nostaa uraauurtavien projektien teknologiavalmiustasoa (TRL). Sitä valvoo European Innovation Council ja pk-yritysten toimeenpanovirasto (EISMEA), mikä varmistaa virtaviivaistetun ja tehokkaan hakuprosessin. Mahdolliset hakijat voivat hyötyä ammattikirjailijoiden, freelancerien ja konsulttien ohjauksesta käyttämällä virallista ehdotusmallia houkuttelevien ehdotusten tekemiseen. Lisäksi EIC Accelerator Video- ja Pitch deck -komponentit tarjoavat hakijoille innovatiivisia alustoja projektiensa esittelyyn. Onnistunut hakemus huipentuu haastatteluun, kriittiseen askeleen kohti EIC-apurahaa tai EIC:n pääomaa. Se on merkittävä virstanpylväs minkä tahansa kunnianhimoisen yrityksen matkalla, joka pyrkii saavuttamaan jälkensä EU:ssa ja sen ulkopuolella. Teknologiavalmiustasot (TRL) Tässä artikkelissa lähdemme matkalle räätälöidä perinteisiä teknologiavalmiustasoja (TRL) erityyppisille liiketoimintamalleille aina Software as a Service (SaaS) -yrityksistä uusien teollisten prosessien kehittämiseen osallistuviin yrityksiin. ja laitteistotuotteet. Ymmärsimme, että alkuperäinen TRL-kehys, joka on suunniteltu ensisijaisesti laitteistoteknologioille, ei sovellu saumattomasti nykypäivän yrityshankkeisiin, joten sovitimme nämä vaiheet paremmin kunkin liiketoimintamallin erityistarpeisiin ja ominaisuuksiin. Olipa kyseessä B2C-ympäristössä toimiva SaaS-yritys, innovatiivista teollista prosessia kehittävä yritys tai uutta laitteistotuotetta luova yritys, jokainen skenaario vaatii ainutlaatuisen lähestymistavan TRL-vaiheisiin. Tämä mukautus ei ainoastaan osoita TRL-kehyksen monipuolisuutta, vaan myös korostaa kehitystavoitteiden mukauttamisen tärkeyttä vastaamaan yrityksen tuotteiden, palvelujen ja markkinaympäristöjen erityispiirteitä. TRL:t vuonna 2024 ovat: perusperiaatteet havaittu teknologiakonsepti muotoiltu kokeellinen todiste konseptista teknologia validoitu laboratorioteknologiassa validoitu asiaankuuluvassa ympäristöteknologiassa demonstroitu asiaankuuluvassa ympäristöjärjestelmässä prototyypin esittely toimintaympäristössä järjestelmä valmis ja pätevä todellinen järjestelmä todistettu käyttöympäristössä sopeutuminen teknologian valmiustasoille (TRL) SaaS-yritykselle, jolla on B2B-malli SaaS-yritysten mukautettujen teknologiavalmiustasojen navigointi B2B-yritysten teknologiavalmiustasot (TRL) ovat menetelmä teknologioiden kypsyyden arvioimiseksi ohjelman hankintavaiheessa. Alunperin laitteistoteknologioita varten kehitetyt vaiheet vaativat mukauttamista Software as a Service (SaaS) -yrityksille, erityisesti B2B-mallissa toimiville yrityksille. Perinteiset TRL-vaiheet, jotka alkavat laboratorioympäristössä ja etenevät täysimittaiseen käyttöön, tarvitsevat muutoksia vastaamaan SaaS-tuotteiden ainutlaatuista kehityspolkua. Tässä artikkelissa esitellään SaaS B2B -yrityksen mukautetut TRL-vaiheet ja selitetään näiden muutosten taustalla olevat syyt. 1. Määritelty käsite ja sovellus (mukautettu TRL 1) Alkuperäinen TRL 1: Noudatetut perusperiaatteet. Mukautettu SaaS:lle: SaaS-tuotteen alkuperäinen konsepti on muotoiltu. Tähän sisältyy mahdollisten sovellusten ja ensisijaisen yritysasiakaskunnan tunnistaminen. Syy muutokseen: SaaS-kehitys alkaa konseptivaiheessa, jossa keskitytään markkinoiden tarpeisiin ja mahdollisiin sovelluksiin tieteellisen perustutkimuksen sijaan. 2. Teknologiakonsepti muotoiltu (mukautettu TRL 2) Alkuperäinen TRL 2: Teknologiakonsepti muotoiltu. SaaS-käyttöön sovitettu: SaaS-ratkaisusta kehitetään tarkempi hahmotelma sisältäen alustavan ohjelmistoarkkitehtuurin ja mahdolliset käyttöliittymät. Syy muutokseen: Painopiste on ohjelmistoarkkitehtuurin ja käyttökokemuksen suunnittelussa prosessin varhaisessa vaiheessa. 3. Proof of Concept Developed (Adapted TRL 3) Alkuperäinen TRL 3: Konseptin kokeellinen todiste. Mukautettu SaaS:lle: Ensimmäiset ohjelmistoprototyypit kehitetään. Nämä voivat olla toiminnaltaan rajallisia, mutta ne osoittavat ydinkonseptin. Syy muutokseen: SaaS:n osalta konseptin todistamiseen liittyy usein minimaalisen elinkelpoisen tuotteen luominen laboratoriokokeiden sijaan. 4. Kehitetty beta-versio (Adapted TRL 4) Alkuperäinen TRL 4: Laboratoriossa validoitu tekniikka. Mukautettu SaaS:lle: Ohjelmiston beta-version kehittäminen, jota testataan simuloidussa tai rajoitetussa toimintaympäristössä beta-käyttäjien kanssa. Syy muutokseen: Toisin kuin laitteisto, SaaS tulee toimintaympäristöön aikaisemmin todellisten käyttäjien testaamilla beta-versioilla. 5. Betatestaus ensimmäisten käyttäjien kanssa (Adapted TRL 5) Alkuperäinen TRL 5: Teknologia validoitu asianmukaisessa ympäristössä. Mukautettu SaaS:lle: Betatestausta on laajennettu laajemmalla käyttäjäryhmällä. Palautetta kerätään ohjelmiston hiomiseksi ja optimoimiseksi. Syy muutokseen: Suora käyttäjien palaute on ratkaisevan tärkeää SaaS-kehityksessä, ja ohjelmistoa testataan usein sen aiotun markkinan puitteissa varhaisessa vaiheessa. 6. Käyttöympäristössä esitelty järjestelmämalli (Adapted TRL 6) Alkuperäinen TRL 6: Tekniikka esitelty asianmukaisessa ympäristössä. Mukautettu SaaS:lle: Ohjelmiston täysin toimiva versio testataan todellisessa toimintaympäristössä valittujen yritysasiakkaiden kanssa. Syy muutokseen: SaaS-tuotteet saavuttavat tyypillisesti nopeammin toimintatestauksen painottaen kohdemarkkinoiden todellista sovellusta. 7. Järjestelmän prototyypin toiminta (Adapted TRL 7) Alkuperäinen TRL 7: Järjestelmän prototyypin esittely toimintaympäristössä. Mukautettu SaaS:lle: Ohjelmistoa on jalostettu laajan testauksen ja palautteen perusteella. Se toimii todellisissa olosuhteissa ja osoittaa arvonsa yrityskäyttäjille. Syy muutokseen: Käyttäjäkokemuksen ja toimivuuden parantaminen perusteellisen toimintapalautteen perusteella. 8. Järjestelmä valmis ja hyväksytty (Adapted TRL 8) Alkuperäinen TRL 8: Järjestelmä on valmis ja hyväksytty. Mukautettu SaaS:lle: SaaS-tuotteen täysimittainen käyttöönotto. Ohjelmisto on nyt luotettava, täysin toimiva ja integroitu loppukäyttäjien liiketoimintaprosesseihin. Syy muutokseen: Täysi mittainen käyttöönotto on kriittinen vaihe, joka osoittaa ohjelmiston kyvyn integroitua saumattomasti yrityksen työnkulkuihin. 9. Todellinen järjestelmä, joka on todistettu käyttöympäristössä (Adapted TRL 9) Alkuperäinen TRL 9: Todellinen järjestelmä, joka on todistettu käyttöympäristössä. SaaS:lle mukautettu:… Lue lisää

Kuilun kurominen: Aloitusaikajanat sovitetaan pitkiin apurahahakemusprosesseihin

Johdanto Startup-yritysten nopeatempoisessa maailmassa aika on ratkaiseva tekijä. Startup-yritykset luottavat usein nopeuteen ja ensimmäisten tekijöiden etuun vakiinnuttaakseen asemansa markkinoilla. He kohtaavat kuitenkin merkittävän haasteen hakiessaan apurahoja, kuten EIC Accelerator:tä, jossa hakuprosessi voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Tässä artikkelissa tarkastellaan eroja käynnistysten nopeiden aikataulujen ja pitkien apurahahakemusprosessien välillä ja ehdotetaan tapoja lieventää tätä epäsuhtaisuutta. Aikaeron dilemma nopea käynnistysvauhti: Startup-yritykset toimivat tyypillisesti nopeutetuilla aikatauluilla ja pyrkivät kehittämään ja lanseeraamaan tuotteita nopeasti markkinoiden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Viivästykset voivat tarkoittaa kriittisten mahdollisuuksien puuttumista tai kilpailijoiden jälkeen jäämistä. Pitkät apurahaprosessit: Apurahaohjelmissa sen sijaan on usein pitkiä arviointi- ja hyväksymisprosesseja. Toimittamisesta lopulliseen päätökseen voi kulua useita kuukausia tai enemmän, mikä on ristiriidassa startup-yritysten nopean luonteen kanssa. Vaikutus suunnitteluun ja strategiaan: Tämä ero voi merkittävästi vaikuttaa startupin suunnitteluun ja strategiaan. Apuraharahoituksen odottaminen voi viivästyttää tuotekehitystä, markkinoille tuloa ja muuta kriittistä liiketoimintaa. Taloudellinen rasitus: Pitkiin hakuprosesseihin liittyvä epävarmuus ja odottaminen voivat myös aiheuttaa taloudellisia paineita, erityisesti startup-yrityksille, jotka ovat riippuvaisia apuraharahoituksesta edetäkseen projekteissaan. Strategiat aikajanalla navigoimiseksi Erot Etsi vaihtoehtoisia rahoituslähteitä: Kun odotat apurahatuloksia, tutki vaihtoehtoisia rahoitusvaihtoehtoja, kuten enkelisijoittajia, riskipääomaa tai joukkorahoitusta. Tämä voi tarjota väliaikaista rahoitusta startupin vauhdin ylläpitämiseksi. Rinnakkaiskäsittely: Apurahahakemusten käsittely rinnakkain muun liiketoiminnan kanssa. Älä laita kaikkia toimintoja pitoon apurahaa varten. sen sijaan jatka tuotteen kehittämistä ja markkinamahdollisuuksien tutkimista. Vankka rahoitussuunnittelu: Kehitä rahoitussuunnitelma, joka ottaa huomioon mahdolliset viivästykset apuraharahoituksessa. Tähän voi sisältyä pitkien kehitysaikataulujen budjetointi ja tarvittaessa siltarahoituksen hakeminen. Hyödynnä nopeutettuja vaihtoehtoja: Jotkut apurahaohjelmat tarjoavat nopeutettuja tai nopeutettuja vaihtoehtoja lupaaville startup-yrityksille. Tutki näitä mahdollisuuksia ja hae mahdollisia odotusaikoja lyhentämään. Säilytä joustavuus: Pysy mukautuvana ja valmiina kääntymään. Jos markkina- tai teknologiamaailma muuttuu hakuprosessin aikana, ole valmis mukauttamaan liiketoimintastrategiaasi vastaavasti. Johtopäätös EIC Accelerator:n kaltaisten apurahojen pitkät hakuajat asettavat merkittävän haasteen startup-yrityksille, joiden on siirryttävä nopeasti hyödyntääkseen etunsa ensimmäiseksi. Tutkimalla vaihtoehtoisia rahoituslähteitä, ylläpitämällä rinnakkaisia liiketoimintaprosesseja, suunnittelemalla viivästyksiä, etsimällä nopeutettuja apurahavaihtoehtoja ja pysymällä joustavina, startup-yritykset voivat paremmin mukauttaa nopeatempoisen luonteensa pitkien apurahahakemusten todellisuuteen.

Rasph - EIC Accelerator Consulting
fi