EU:n innovaatiorahasto 2025–2026: Hakuopas, määräajat ja onnistumisvinkit

EU:n innovaatiorahasto on yksi maailman suurimmista innovatiivisten puhtaiden teknologioiden rahoitusohjelmista, jonka tavoitteena on tuoda nettonollapäästöjä vähentäviä ratkaisuja markkinoille laajamittaisesti. EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) tuloilla rahoitettu rahasto tukee ainutlaatuisia hankkeita, jotka vähentävät merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ja auttavat Eurooppaa saavuttamaan ilmastoneutraaliuden. Tässä yleiskatsauksessa selitetään, mitä innovaatiorahasto on, kuka voi hakea, miten hakuprosessi toimii ja annetaan ohjeita – tärkeimmistä vuosien 2025 ja 2026 määräajoista vinkkeihin vahvan innovaatiorahastoehdotuksen laatimiseen. Aiotpa sitten hakea itse tai innovaatiorahastokonsultin tai ehdotusten kirjoittajan kanssa, nämä tiedot auttavat sinua navigoimaan prosessissa ja parantamaan mahdollisuuksiasi innovaatiorahaston onnistumiseen.

Mikä on EU:n innovaatiorahasto?

EU:n innovaatiorahasto tarjoaa merkittäviä avustuksia innovatiivisten nettonollapäästöteknologioiden teolliseen käyttöönottoon EU:n päästökauppajärjestelmän rahoittamana. Innovaatiorahasto on Euroopan komission (DG CLIMA) perustama ilmastoon keskittyvä rahoitusohjelma innovatiivisten vähähiilisten teknologioiden demonstroinnin ja laajentamisen rahoittamiseksi. Se seuraa aiempaa NER300-ohjelmaa, ja sen odotetaan osoittavan noin 38 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä huippuluokan hiilestä irtautumishankkeisiin. Toisin kuin perinteinen tutkimus- ja kehitysrahoitus (esim. Horisontti Eurooppa), innovaatiorahasto ei ole tarkoitettu perustutkimukseen – se kohdistuu pilotti-, demonstraatio- tai ensimmäisen teollisen käyttöönoton vaiheessa oleviin hankkeisiin ja kuroa umpeen kuilua kaupalliseen kannattavuuteen. Kattamalla jopa 60% asiaankuuluvia projektikustannuksia (avustukset vaihtelevat miljoonista satoihin miljooniin euroihin) se auttaa yrityksiä selviytymään korkeista alkukustannuksista ja riskeistä, jolloin ne voivat tuoda innovatiivisia ilmastoratkaisuja markkinoille nopeammin.

• Tarkoitus: Rahaston tarkoituksena on edistää merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) vähennyksiä vaikeasti hillittävillä aloilla ja samalla vahvistaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä. Se tukee hankkeita esimerkiksi uusiutuvan energian, energian varastoinnin, energiaintensiivisten teollisuudenalojen (kuten teräs-, sementti- ja kemikaaliteollisuuden), hiilidioksidin talteenoton, hyödyntämisen ja varastoinnin (CCUS), vedyn, kestävien polttoaineiden ja muiden uraauurtavien puhtaiden teknologioiden aloilla. Investoimalla näihin ensiluokkaisiin hankkeisiin innovaatiorahasto pyrkii tasoittamaan tietä ilmastoneutraalille Euroopalle vuoteen 2050 mennessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja nettonollapäästöjä koskevan teollisuuden lain mukaisesti. Onnistuneiden hankkeiden odotetaan tuottavan huomattavia hiilidioksidipäästövähennyksiä 10 toimintavuoden aikana ja toimivan edelläkävijöinä, joita voidaan toistaa kaikkialla Euroopassa.
• Skaala: Innovaatiorahasto järjestää vuosittaisia ehdotuspyyntöjä vuosina 2020–2030, ja ne rahoitetaan EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien huutokaupalla. Jokainen ehdotuspyyntö tuo saataville miljardeja euroja. Esimerkiksi vuoden 2024/25 ehdotuspyynnössä (vuoden 2025 syklille) tarjotaan noin 3,4 miljardia euroa avustuksia – 2,4 miljardia euroa laajaan nettonollapäästöteknologioiden ehdotuspyyntöön ja 1 miljardi euroa akkujen valmistukseen liittyvään ehdotuspyyntöön. Lisäksi rahasto on ottanut käyttöön kilpailukykyisiä vetyhuutokauppoja (Euroopan vetypankin puitteissa) uusiutuvan vedyn tuotannon tukemiseksi. Rahoituksen mittakaava on valtava: hiljattain vuonna 2023 järjestetyssä ehdotuspyynnössä myönnettiin 4,2 miljardia euroa 77 hankkeelle 18 maassa, ja yksittäiset avustukset olivat jopa 262 miljoonaa euroa lippulaivahankkeille. Tämä mittakaava tekee innovaatiorahastosta erittäin houkuttelevan tilaisuuden yrityksille, joilla on rohkeita ilmastoinnovaatiohankkeita.

Kuka voi hakea ja mitkä hankkeet ovat tukikelpoisia?

• Tukikelpoiset hakijat: Periaatteessa mikä tahansa oikeushenkilö – yksityinen yritys, julkinen elin, konsortio, pieni tai suuri – voi hakea innovaatiorahaston tukea, kunhan se on rekisteröity tukikelpoiseen maahan. Tukikelpoisia maita ovat kaikki EU:n jäsenvaltiot sekä Euroopan talousalueen maat, jotka osallistuvat EU:n päästökauppajärjestelmään (tällä hetkellä Norja, Islanti ja Liechtenstein). Hakijat voivat hakea yksin (yksi yritys tai organisaatio) tai useiden kumppaneiden konsortiona. Toisin kuin joissakin EU-ohjelmissa, konsortio ei ole pakollinen; yksittäinen yritys voi jättää ehdotuksen yksinään. Kaikki hankkeet on kuitenkin toteutettava tukikelpoisissa maissa (eli hankkeen sijaintipaikan ja vaikutuksen on oltava EU:n/ETA:n alueella).
• Tukikelpoiset hankkeet: Innovaatiorahasto tukee monenlaisia hanketyyppejä, mutta niillä on yhteinen teema – innovatiiviset teknologiat, joilla on merkittävä ilmastovaikutus ja jotka ovat valmiita skaalattaviksi. Tukikelpoisten hankkeiden keskeisiä ominaisuuksia ovat:
  • Ilmastonmuutos: Hankkeen tulisi vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä jollakin tukikelpoisella sektorilla. Nämä sektorit kattavat uusiutuvan energian (esim. seuraavan sukupolven aurinkoenergia, tuulivoima, uusiutuva vety), energian varastoinnin, energiaintensiiviset teollisuudenalat (esim. vähähiilinen teräs, sementti, kemianteollisuuden prosessit), hiilidioksidin talteenoton, hyödyntämisen ja varastoinnin, vaihtoehtoiset polttoaineet, nettonollaliikenteen ja jopa ilmastoystävälliset rakennusteknologiat. Odotettu CO₂-päästöjen (tai vastaavien) väheneminen 10 vuoden aikana on ratkaiseva tekijä – hankkeiden on kvantifioitava, kuinka paljon päästöjä ne välttävät verrattuna perinteiseen teknologiaan.
  • Innovatiivinen teknologia: Hankkeiden on oltava erittäin innovatiivisia. Tyypillisesti tämä tarkoittaa ainutlaatuista tai uutta teollisen mittakaavan teknologiaa, jota ei ole vielä kaupallisesti saatavilla markkinoilla. Teknologisen valmiustason (TRL) osalta innovaatiorahasto tarkastelee yleensä noin TRL 8:aa – eli teknologiaa, joka on osoittanut toimivuutensa pilottivaiheessa ja on nyt ensimmäisessä kaupallisessa demonstraatiossa. Puhtaasti tutkimus- tai laboratorioprojekteja (TRL 6–7 tai alle) ei rahoiteta; sen sijaan projektin tulisi olla kaupallistamisen kynnyksellä ja demonstroida läpimurtoratkaisua todellisessa toimintaympäristössä. Tämä painopiste varmistaa, että rahasto tukee innovatiivisia hankkeita, jotka ottavat käyttöön uutta teknologiaa, tutkimushankkeiden tai jo täysin kaupallisten ratkaisujen sijaan.
  • Kypsyys ja elinkelpoisuus: Vain hankkeet, jotka ovat riittävän kypsiä suunnittelun, liiketoimintamallin ja rahoitusrakenteen suhteen, otetaan huomioon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hakemuksen jättöhetkellä sinulla tulisi olla hyvin kehittynyt hanke: toteutettavuustutkimukset tehty, liiketoimintasuunnitelma, tekniset suunnitelmat ja mieluiten tärkeimmät luvat kesken. EU odottaa innovaatiorahaston hankkeen olevan investointivalmiina – jotain, jonka voit esitellä sijoittajille tai yrityksesi hallitukselle lopullista sijoituspäätöstä varten. Varhaisvaiheen ideat, joissa ei ole konkreettisia toteutussuunnitelmia, todennäköisesti hylätään. Lisäksi hankkeen toteutusta ei ole saanut aloittaa ennen hakemuksen jättöä – esimerkiksi rakentamisen ei pitäisi olla käynnissä eikä peruuttamattomia sopimuksia saa olla allekirjoitettu. (Valmistelevat vaiheet, kuten maan tai alustavien lupien hankkiminen, ovat hyväksyttäviä.)
  • Projektin koko: Rahasto tukee sekä suuria että pieniä hankkeita, mutta niitä voidaan käsitellä eri hakukierrosten tai projektien kautta. Historiallisesti "suuret" hankkeet määriteltiin hankkeiksi, joiden pääomainvestoinnit olivat yli 7,5 miljoonaa euroa, ja "pienet" hankkeet alle 7,5 miljoonaa euroa. Viimeaikaisissa hakuissa komissio on jakanut hankekoot edelleen – esimerkiksi vuoden 2024/25 haku oli jäsennelty siten, että suuret hankkeet (yli 100 miljoonan euron pääomainvestoinnit), keskisuuret hankkeet (20–100 miljoonaa euroa) ja pienet hankkeet (2,5–20 miljoonaa euroa) oli jaettu erillisiin kategorioihin. Myös pilottihankkeille (erittäin innovatiivisille, mutta ei vielä testatuille) on oma hakuprosessinsa. Tämä tarkoittaa, että erikokoiset hankkeet voivat kilpailla – olipa kyseessä sitten 10 miljoonan euron pilottilaitos tai 200 miljoonan euron kaupallinen laitos, hakupolku on olemassa. Muista kuitenkin, että mitä suurempi ilmastovaikutus (ja rahoituspyyntö) on, sitä kovempaa kilpailu on.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tukikelpoisia hankkeita ovat ne, jotka tarjoavat vakuuttavan ja innovatiivisen ratkaisun päästöjen vähentämiseksi Euroopassa, joilla on hyvin valmisteltu suunnitelma ja jotka sijaitsevat tukikelpoisessa maassa. Jos hankkeesi täyttää nämä kriteerit, voit harkita innovaatiorahastohakemuksen laatimista.

Hakeminen: Innovaatiorahaston hakuprosessi

• Ehdotuspyyntö: Rahoituksen hakemiseksi hankkeiden toteuttajien on haettava innovaatiorahaston avoimeen hakumenettelyyn. Hakumenettelyt julkaistaan yleensä vuosittain (yleensä myöhään syksyllä tai talvella) Euroopan komission verkkosivuilla ja EU:n rahoitus- ja tarjousportaalissa. Esimerkiksi vuoden 2025 haku alkoi 3. joulukuuta 2024. Kaikki hakemusmateriaalit toimitetaan sähköisesti EU:n rahoitus- ja tarjousportaalin kautta – paperi- tai sähköpostihakemuksia ei lähetetä. Mahdollisten hakijoiden on ensin luotava EU Login -tili ja rekisteröitävä organisaationsa portaaliin (jos sitä ei ole jo tehty) päästäkseen hakulomakkeisiin.
• Yksivaiheinen sovellus: Innovaatiorahasto käyttää tällä hetkellä yksivaiheista hakuprosessia päähauissaan. Tämä tarkoittaa, että hakijoiden on laadittava täydellinen hanke-ehdotus kerralla (toisin kuin joissakin EU-ohjelmissa, joissa on ensin konseptitiivistelmä). Älä aliarvioi vaivaa – täydellinen innovaatiorahasto-ehdotus voi olla 200–300 sivua teknisine liitteineen. Sinun on täytettävä yksityiskohtaiset hakemuslomakkeet ja ladattava useita asiakirjoja: hankekuvaus, liiketoimintasuunnitelma, rahoitusmalli, toteutussuunnitelma, kasvihuonekaasupäästöjen laskelmat ja paljon muuta. Hakemus vaatii perusteellista analyysia – sinun on esimerkiksi laskettava lähtötilanne ja ennustetut päästöt (käyttäen EU:n tarjoamia menetelmiä), suoritettava kustannusanalyysi ja usein myös elinkaariarviointi. Näiden materiaalien valmistelu voi viedä useita kuukausia monialaiselta tiimiltä, joten on tärkeää aloittaa ajoissa.
• Arviointi: Kun hakuaika päättyy, kaikki ehdotukset käyvät läpi perusteellisen kelpoisuustarkastuksen ja Euroopan komission nimittämien riippumattomien asiantuntijoiden arvioinnin. Jokainen kelpoisuusperusteinen ehdotus pisteytetään viiden keskeisen myöntämiskriteerin perusteella:
  1. Kasvihuonekaasupäästöjen välttäminen – Kuinka paljon päästöjä hanke välttää tai vähentää? (Mitä suuremmat ja kustannustehokkaammat säästöt ovat, sitä parempi.)
  2. Innovaatioaste – Kuinka uudenlainen ja uraauurtava teknologia on verrattuna nykytekniikkaan?
  3. Hankkeen kypsyysaste – Kuinka pitkälle hanke on suunniteltu, luvitettu, rahoitus ja valmius toteutukseen?
  4. Skaalautuvuus/Toistettavuus – Voidaanko ratkaisua skaalata tai kopioida muualle, mikä maksimoi sen vaikutuksen kaikkialla EU:ssa?
  5. Kustannustehokkuus – Kuinka kustannustehokas hanke on mitattuna haetun rahoituksen määrällä vältettyä CO₂-ekvivalenttitonnia kohden? Hankkeet saavat pisteitä kussakin kategoriassa. Rahoitusta harkitaan vain niille ehdotuksille, jotka täyttävät kaikkien kriteerien vähimmäiskynnykset, ja sitten eniten pisteitä saaneet ehdotukset valitaan, kunnes haun budjetti on käytetty loppuun. Huomionarvoista on, että valinta on teknologianeutraalia ja maantieteellisesti neutraalia: sektori- tai maakohtaisia kiintiöitä ei ole – ehdotuksen ansiot arvioidaan yksinomaan näiden kriteerien perusteella. Tämä tekee kilpailusta kovaa. (Esimerkiksi vuoden 2023 haussa saatiin 337 hakemusta eri puolilta Eurooppaa, joista vain 85 hanketta valittiin esivalinnan kautta avustusten saajiksi.) Arvioinnin jälkeen julkistetaan tyypillisesti paremmuusjärjestetty luettelo voittajahankkeista (yleensä vuoden loppupuolella). Hankkeet, jotka saivat korkeat pisteet, mutta joita ei rahoitettu (budjettirajoitusten vuoksi), voidaan laittaa varasijalistalle – joskus, jos muut vetäytyvät, varasijalla olevat hankkeet saavat mahdollisuuden, kuten tapahtui vuonna 2024. Kaikki hakijat saavat palautetta. Korkealaatuiset ehdotukset, jotka eivät saaneet rahoitusta, saavat myös tunnustuksena ”erinomaisuusmerkin” (STEP), joka voi auttaa muun rahoituksen hakemisessa.
• Aikajana hakemuksesta apurahan saamiseen: Prosessi hakemuksen jättämisestä rahoituksen vastaanottamiseen on pitkä. Esimerkiksi vuoden 2025 haussa määräaika oli 24. huhtikuuta 2025, ja tuloksia odotetaan vuoden 2025 viimeiselle neljännekselle mennessä, ja avustussopimukset allekirjoitetaan vuoden 2026 ensimmäiselle neljännekselle mennessä. Toisin sanoen määräajan ja avustussopimuksen välillä kuluu noin 8–10 kuukautta. Kaiken kaikkiaan ehdotuksen valmistelun aloittamisesta rahoitetun hankkeen todelliseen käynnistämiseen voi kulua reilusti yli vuosi. EU:n mukaan kevään hakemusten arviointitulokset tulevat myöhään syksyllä, ja jos hakemus valitaan, avustussopimus allekirjoitetaan muutaman kuukauden kuluttua. Hankkeilla on sitten jopa neljä vuotta aikaa saada taloudellinen päätös ja aloittaa toteutus. Tämä tarkoittaa, että hakijoiden tulisi varautua pitkään läpimenoaikaan ja varmistaa, että heidän hankkeensa aikataulu mahdollistaa tämän.
• Sovellusvinkkejä: Muista lukea huolellisesti rahoitus- ja tarjousportaalissa olevat viralliset hakuasiakirjat ja ohjeet. Euroopan komissio tarjoaa yleensä hakijoille yksityiskohtaiset ohjeet, mallipohjia ja jopa webinaareja tai infopäiviä (esimerkiksi IF24-haulle järjestettiin infopäivä joulukuussa 2024). Käytä kysymys- ja vastausosiota, jos jokin on epäselvää. Ja mikä tärkeintä, lähetä hakemuksesi ennen määräaikaa – portaali sulkeutuu täsmällisesti määräajan umpeutuessa (yleensä klo 17.00 CET määräpäivänä), eikä myöhästyneitä hakemuksia hyväksytä. On viisasta ladata tiedostosi muutamaa päivää etuajassa viime hetken teknisten ongelmien välttämiseksi.

Yhteistyö innovaatiorahastokonsultin tai kirjoittajan kanssa

Voittavan innovaatiorahastohakemuksen laatiminen on monimutkainen ja resursseja vaativa tehtävä. Monet yritykset päättävät palkata innovaatiorahastokonsultin tai ehdotusten kirjoittajan parantaakseen onnistumismahdollisuuksiaan. Kannattaako sinun harkita sellaisen palkkaamista? Näin asiantunteva konsultti tai apurahakirjoittaja voi tuoda lisäarvoa:

• Strateginen ohjaus ja toteutettavuustarkistus: Kokeneet innovaatiorahaston konsultit arvioivat ensin, sopiiko projektisi rahaston tavoitteisiin ja kriteereihin. He tekevät usein kannattavuustarkastuksen tai projektiarvioinnin arvioidakseen projektin vahvuuksia ja heikkouksia suhteessa kilpailijoihin. Jos projektikonseptisi on vielä liian alkuvaiheessa tai siitä puuttuu keskeisiä elementtejä, konsultti voi neuvoa, kannattaako edetä nyt vai ehkä tarkentaa ja hakea tulevassa haussa (hyväksytyn/ei-hyväksytyn ehdotus). Tämä säästää sinut vaivalta, joka ei ole vielä valmis hakemukseen.
• Hankkeen yhdenmukaistaminen rahoituskriteerien kanssa: Konsultti tuo mukanaan asiantuntemusta innovaatiorahaston arviointikriteereistä ja eurooppalaisista poliittisista prioriteeteista. He voivat auttaa hankkeesi laajuuden määrittämisessä arvioijien odotusten mukaisesti – varmistaen, että korostat pisteitä tuottavia näkökohtia. He voivat esimerkiksi auttaa laskemaan kasvihuonekaasupäästöjen vältyksen käyttämällä oikeaa menetelmää tai ehdottaa tapoja korostaa hankkeesi panosta EU:n ilmastotavoitteisiin ja vihreän kehityksen ohjelmaan. He varmistavat, että hankkeesi kuvaus käsittelee vakuuttavasti kaikkia viittä kriteeriä (innovaatio, vaikutus, kypsyys, skaalautuvuus, kustannukset).
• Tarjouksen kirjoittaminen ja dokumentointi: Selkeän ja vakuuttavan ehdotuksen laatiminen on taidetta. Innovaatiorahaston kirjoittajat ovat taitavia esittämään monimutkaisia teknisiä projekteja arvioijille vakuuttavalla tavalla. He voivat ottaa johtoaseman hakemusasiakirjojen kirjoittamisessa tai tarjota merkittävää editointia ja palautetta luonnosten hiomiseksi. He varmistavat, että kieli on selkeää, tavoitteet ja vaikutukset on selitetty hyvin ja että kaikki vaaditut yksityiskohdat tai liitteet on toimitettu. Hyvä apurahahakemusten kirjoittaja auttaa myös välttämään yleisiä sudenkuoppia – kuten epäjohdonmukaisuuksia teknisten ja taloudellisten osioiden välillä tai puuttuvia tietoja, jotka voivat maksaa pisteitä.
• Sovelluksen projektinhallinta: Koska innovaatiorahastohakemuksessa on useita osia (tekninen suunnitelma, rahoitusmalli, ympäristöanalyysi jne.), konsultit toimivat usein projektipäälliköinä ehdotusprosessissa. He asettavat aikatauluja, koordinoivat eri osastojen tai kumppaneiden panosta ja tarkistavat, että kaikki lomakkeet on täytetty oikein. He varmistavat myös, että lopullinen hakemus on täydellinen ja ajoissa, lataamalla kaiken portaaliin hyvissä ajoin ennen määräaikaa.
• Asiantuntemus aiemmista onnistumisista: Kokeneet Innovaatiorahaston konsultit ovat tyypillisesti olleet mukana useissa hakemuksissa ja tietävät, miltä onnistunut ehdotus näyttää. Monet heistä ovat insinöörejä tai rahoitusasiantuntijoita, jotka voivat validoida tietosi tai vahvistaa liiketoimintatapaustasi. He voivat esimerkiksi tarkistaa kustannusoletuksesi tai ehdottaa parannuksia riskienhallintasuunnitelmaasi. Jotkut konsulttiyritykset tarjoavat jopa avustussopimusneuvottelutukea, jos voitat hakemuksen. Tämä kokonaisvaltainen tuki voi olla korvaamatonta, erityisesti ensikertalaisille hakijoille tai pienemmille yrityksille, joilla on rajallinen sisäinen ehdotuskapasiteetti.

Onko se hintansa arvoista? Vaikka konsultin palkkaaminen on lisäkustannus, se voi parantaa ehdotuksesi laatua ja onnistumismahdollisuuksia merkittävästi. Ottaen huomioon kyseessä olevan rahoituksen laajuuden (avustus voi olla kymmeniä miljoonia euroja), investointi ammatilliseen tukeen kannattaa usein. Aiemmilla innovaatiorahaston kierroksilla monilla voittajaprojekteilla oli takanaan asiantuntijakonsultteja tai -kirjoittajia. Esimerkiksi alueelliset virastot ovat auttaneet paikallisia yrityksiä saamaan rahoitusta – kaksi baijerilaista cleantech-projektia sai 91 miljoonaa euroa innovaatiorahaston apurahoja tuen avulla. Samoin useat vuoden 2023 haussa valituista 85 projektista valmisteltiin erikoistuneiden konsulttiyritysten avulla. Nämä asiantuntijat voivat navigoida prosessissa tehokkaammin ja auttaa välttämään virheitä, jotka saattaisivat suistaa muuten hyvän projektin raiteiltaan.

Konsultin käyttö ei tietenkään ole pakollista – monet organisaatiot laativat onnistuneet hakemukset itse, varsinkin jos niillä on vahvat apurahahakemusten kirjoitustiimit. Mutta jos EU-rahoitus on sinulle uutta tai sisäisiä resursseja ei ole, innovaatiorahaston konsultin tai ehdotusten kirjoittajan palkkaaminen on viisasta. Voit ainakin pyytää ehdotuksesi ulkopuolista arviointia ennen sen lähettämistä saadaksesi objektiivista palautetta.

• Konsultin valitseminen: Jos haet ulkopuolista apua, etsi yrityksiä tai yksityishenkilöitä, joilla on kokemusta innovaatiorahastosta tai vastaavista EU:n ilmasto-/innovaatio-ohjelmista. Kysy heidän onnistumisprosentistaan ja varmista, että he ymmärtävät projektisi tekniset näkökohdat. Selkeät sopimukset laajuudesta (esim. kirjoittaminen vs. neuvonta) ja luottamuksellisuudesta ovat tärkeitä. Viime kädessä ehdotus on sinun – mutta konsultti voi olla arvokas kumppani visiosi muokkaamisessa ja viestimisessä.

Keskeisten innovaatiorahastojen määräajat ja haut vuosille 2025 ja 2026

Ajoitus on ratkaisevan tärkeää innovaatiorahastohakemusta suunniteltaessa. Alla on vuoden 2025 haun keskeiset päivämäärät ja määräajat sekä vuoden 2026 odotettavissa olevat tiedot:

• Hakuaika 2025 (IF24): Innovaatiorahaston päähaku niin sanotulle vuoden 2025 syklille alkoi 3. joulukuuta 2024, ja hakemusten jättöaika päättyi 24. huhtikuuta 2025. Tämä haku, jota usein kutsutaan nimellä IF24, kattaa itse asiassa useita hakuosuuksia: yleisen nettonollateknologiahaun (2,4 miljardin euron budjetti) ja akkuvalmistushaun (1 miljardi euroa), jotka käynnistettiin samanaikaisesti. Molempien määräaika oli sama, 24. huhtikuuta 2025. Samanaikaisesti käynnistettiin toinen vetyhuutokauppa (Euroopan vetypankin vihreän vedyn hankkeille) 3. joulukuuta 2024, ja hakuaika päättyi 20. helmikuuta 2025. Mahdollisten hakijoiden oli jätettävä täydelliset ehdotuksensa näihin päivämääriin mennessä EU-portaalin kautta. Hakemusten jättämisen jälkeen arviointitulosten odotetaan valmistuvan vuoden 2025 lopulla (komissio ilmoitti vuoden 2025 neljänneksi) ja avustusten myöntämisen pitäisi olla päätökseen vuoden 2026 ensimmäiseen neljännekseen mennessä. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2025 haun onnistuneet hankkeet voivat todennäköisesti alkaa vuoden 2026 alussa.
• Hakuaika 2026 (odotettu IF25): Euroopan komissio julkaisee tyypillisesti uuden innovaatiorahastohaun joka joulukuu. Tämän kaavan mukaisesti vuoden 2026 rahoitushaun odotetaan julkaistavan joulukuussa 2025. Vaikka viralliset tiedot tulevat vuoden 2025 lopulla, hakijat voivat odottaa samanlaista rakennetta – mahdollisesti laaja yleinen haku (joka mahdollisesti keskittyy EU:n ilmastopolitiikan mukaisiin prioriteettialueisiin) ja ehkä erikoistuneita hakuja tai huutokauppoja (esim. vety) komission jatkaessa rahoitusstrategiaansa. Hakuaika on todennäköisesti keväällä 2026, mahdollisesti noin huhtikuussa 2026 (alustava). Jos haku esimerkiksi alkaa joulukuun puolivälissä 2025, hakuaika voi olla huhtikuussa 2026 noin neljän kuukauden hakuajan jälkeen. Tarkista aina tarkka päivämäärä virallisesta ilmoituksesta – se julkaistaan EU:n ilmastotoimien verkkosivustolla ja rahoitus- ja tarjousportaalissa. Tällä hetkellä (toukokuussa 2025) odotamme vuoden 2026 haun aikataulun vastaavan aiempia kierroksia: käynnistys joulukuussa 2025, määräaika noin huhtikuussa 2026, tulokset vuoden 2026 lopulla ja avustussopimukset allekirjoitettu vuoden 2027 alussa.
• Tulevat puhelut: Innovaatiorahasto jatkaa toimintaansa vuoden 2026 jälkeen vuosittaisilla hakuilla vuoteen 2030 asti, mikäli päästökauppajärjestelmän tuloja on saatavilla. Kunkin vuoden hakumenettelyssä voi olla eri painopistealueita tai omat budjetit (komissio on yhdenmukaistanut hakumenettelyjä aloitteiden, kuten Net-Zero Industry Actin ja REPowerEU:n, kanssa). Joten jos projektisi ei ole valmis ajoissa vuoteen 2025 tai 2026 mennessä, voit pyrkiä seuraaviin hakumenettelyihin – mutta huomaa, että kilpailu kiristyy rahaston suosion kasvaessa. On tärkeää pysyä ajan tasalla uusimmista hakuaiheista ja vaatimuksista (tilaa EU:n ilmastotoimien uutiskirjeet tai tarkista heidän verkkosivustonsa säännöllisesti).

Määräajat ovat ehdottomia. Määräajan umpeutuminen tarkoittaa seuraavan haun odottamista (yleensä vuoden kuluttua). Joten kun hakupäivät on ilmoitettu, suunnittele ehdotuksen valmistelu taaksepäin. Monet valitut hakijat alkavat itse asiassa kehittää ehdotuksiaan kuukausia ennen haun alkamista. Esimerkiksi huhtikuun määräajan noudattamiseksi on viisasta aloittaa vakavat valmistelut viimeistään edellisenä syksynä. Jotkut jopa aloittavat tiedonkeruun vuotta aiemmin, erityisesti monimutkaisten teknisten projektien osalta.

Lopuksi, hakuaikojen ulkopuolella, pidä silmällä kaikkia hakuihin liittyviä tukitoimia. Komissio ja CINEA (rahaston toteuttava virasto) järjestävät usein muutaman viikon kuluttua hakuajan päättymisestä infopäiviä, webinaareja ja "orientaatiokeskusteluja" hakijoille, joissa voit esittää kysymyksiä ja selventää epäselvyyksiä. Nämä tapahtumat järjestetään tyypillisesti joulu- tai tammikuussa, ja hakuaika päättyy keväällä. Ne ilmoitetaan innovaatiorahaston verkkosivuilla, ja niihin osallistuminen on yleensä ilmaista. Näiden hyödyntäminen voi antaa sinulle hyödyllistä tietoa siitä, mitä arvioijat etsivät ja mahdollisista uusista elementeistä tietyssä hakuajassa.

Parhaat käytännöt vahvan innovaatiorahastoehdotuksen laatimiseksi

Innovaatiorahaston apurahan saaminen on haastavaa – mutta oikealla lähestymistavalla voit parantaa ehdotuksesi onnistumisen mahdollisuuksia merkittävästi. Tässä on joitakin parhaita käytäntöjä ja menestysvinkkejä voittavan innovaatiorahastoehdotuksen laatimiseen:

• Aloita ajoissa ja suunnittele huolellisesti: Kuten mainittiin, hakemuksen laatiminen on iso urakka (satoja sivuja dokumentaatiota), joka vaatii huomattavasti aikaa. Aloita tiimisi ja tehtäviesi organisointi mahdollisimman pian – mieluiten yli 6 kuukautta ennen määräaikaa. Jaa työ osiin: tekninen suunnittelu, päästölaskelmat, taloudellinen mallinnus, luvat jne. Luo aikajana sisäisine tarkistuspisteineen. Näin varmistat, ettet kiirehdi viime hetkellä. Vinkki: Jos haku ei ole vielä avoinna, käytä edellisen haun asiakirjoja oppaana – vaatimukset ovat usein samankaltaisia, ja voit laatia luonnoksen paljon etukäteen.
• Ymmärrä arviointikriteerit ja räätälöi ehdotuksesi niiden mukaisesti: Kohdista jokainen ehdotuksesi osio viiden kriteerin (kasvihuonekaasupäästöjen vaikutus, innovaatio, kypsyys, skaalautuvuus, kustannukset) mukaiseksi. Tee arvioijille helpoksi nähdä, miten erinomaisuus ilmenee kullakin osa-alueella. Varaa esimerkiksi osio kasvihuonekaasupäästöjesi välttämisen kvantifioinnille (selkeillä laskelmilla ja viittauksilla annettuun menetelmään) ja korosta luku (esim. "Hankkeemme vähentää ~XXX 000 tonnia CO₂e vuodessa vuoteen 2030 mennessä"). Alleviivaa, mikä teknologiassasi on innovatiivista ja miten se eroaa nykyteknologiasta – muista, että rahoitetaan vain hankkeita, jotka ovat todella uusia suhteessa nykyisiin ratkaisuihin. Osoita hankkeen kypsyys listaamalla olemassa olevat luvat, osto- ja myyntisopimukset tai kumppanuudet sekä vankka toteutussuunnitelma (joka osoittaa, että hanke on olennaisesti valmis rahoituksen hankkimiseen). Keskustele skaalautuvuudesta/toistettavuudesta – esimerkiksi voitaisiinko tämä ottaa käyttöön 10 muussa kohteessa tai tasoittaa tietä koko alan siirtymälle? Anna todisteita, jos saatavilla (kiinnostuksenosoituskirjeet jne.). Ja kiinnitä huomiota kustannustehokkuuteen: hakemasi avustusmäärän tulee olla perusteltu ilmastovaikutuksella. Hankkeet pisteytetään euroina vältettyä hiilidioksiditonnia kohden, joten jos kustannukset tonnia kohden ovat korkeat, selitä miksi (ehkä kyseessä on ainutlaatuinen ongelma, joka paranee jne.) ja osoita tietoisuutta kustannustehokkuudesta.
• Kehitä vankka liiketoimintatapaus: Käsittele innovaatiorahastoehdotustasi kuin uuden hankkeen sijoitusesitettä. Arvioijat haluavat nähdä, että hanke on taloudellisesti ja hallinnollisesti järkevä, ei vain teknisesti. Sisällytä perusteellinen liiketoimintasuunnitelma ja rahoitusmalli – nämä ovat pakollisia liitteitä. Näytä arvioidut investointikulut (CAPEX), käyttökulut (OPEX), mahdolliset tuotot ja miten hanke saavuttaa pitkän aikavälin kannattavuuden. Jos hanke ei ole taloudellisesti kannattava ilman hiilidioksidin hinnoittelua tai tukea, ole rehellinen, mutta kuvaile, miten se edistää oppimista tai tulevia kustannussäästöjä. Korosta yhteisrahoituslähteitä: muista, että rahasto tyypillisesti osarahoittaa jopa 601 TP27T lisäkustannuksista, joten sinun on osoitettava, mistä loput investoinnista tulevat (esim. yrityksen oma pääoma, pankkilainat, kansalliset avustukset). Selkeä rahoitusstrategia ja sijoittajien tai pankkien tukikirjeet voivat vahvistaa ehdotuksesi kypsyyttä ja uskottavuutta. Kerro myös projektitiimisi kokemuksesta – osoita, että konsortiolla tai yrityksellä on tarvittava osaaminen tämän hankkeen toteuttamiseksi.
• Korosta ilmastonmuutoksen lisäarvoa: Innovaatiorahaston tarkoituksena on maksimoida ilmastovaikutukset. Ehdotuksessasi tulee selkeästi ilmaista, miksi hanke ei etenisi (tai sen ilmastohyöty olisi paljon pienempi) ilman avustusta. Esimerkiksi teknologialla voi olla korkeat alkukustannukset tai riskit, joita markkinat eivät tällä hetkellä rahoita – siksi tarvitaan julkista tukea. Esittämällä tämän perustelun käsittelet rahaston perimmäistä tehtävää. Käytä tietoja: esim. "Ilman tukea innovatiivinen sementtitehtaamme toimisi 20%:n CO₂-vähennyksellä; innovaatiorahaston avustuksen avulla voimme saavuttaa 90%:n vähennyksen, mikä poistaa 500 000 tCO₂-päästöjä vuodessa, jotka muuten edelleen syntyisivät."
• Varmista tekninen luotettavuus ja yksityiskohdat: Vaikka ehdotus ei olekaan akateeminen artikkeli, sen on vakuutettava asiantuntijat siitä, että teknologiasi on tieteellisesti ja teknisesti uskottavaa. Anna riittävästi tietoa teknologiasta (suunnittelu, prosessivirta jne.) osoittaaksesi, että hallitset sen. Sisällytä pilottikokeiden tai simulaatioiden tuloksia tukemaan suorituskykyväitteitäsi. Jos käytät uutta prosessia, mainitse mahdolliset patentit, julkaisut tai asiantuntijoiden suositukset. Pidä samalla selitykset helposti saatavilla – arvioijat eivät välttämättä ole juuri sinun alan asiantuntijoita, joten selitä kaikki erikoistermit tai -käsitteet. Käytä kaavioita tai kaavioita (sovellus sallii liitteiden käytön) havainnollistamaan projektin suunnittelua ja aikatauluja – kuva voi välittää monimutkaisen prosessin paljon nopeammin kuin teksti.
• Mitata kaikki mitä voit: Anna aina kun mahdollista määrällistä näyttöä. Tavoitteet, mittarit ja luvut tekevät ehdotuksestasi vakuuttavamman. Päästöjen osalta käytä virallista laskentamenetelmää ja ilmoita selkeästi 10 vuoden aikana vältetyt kasvihuonekaasupäästöt. Innovaatioiden osalta voit ehkä kvantifioida tehokkuuden parannuksia (esim. "50% pienempi energiankulutus kuin nykytekniikalla") tai muita suorituskyvyn parannuksia. Skaalautuvuuden osalta anna mahdollinen replikointiskenaario (esim. "jos tätä teknologiaa sovellettaisiin kaikkiin Euroopan terästehtaisiin, se voisi vähentää X miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuosittain"). Kovat luvut jäävät arvioijien mieleen ja lisäävät uskottavuutta (varmista vain, että ne ovat realistisia ja että ne on hankittu asianmukaisesti).
• Ole selkeä ja ytimekäs: Kirjoituksen selkeys on ratkaisevan tärkeää. Arvioijilla on satoja sivuja luettavaa; helpotta heidän työtään kirjoittamalla jäsennellysti ja ytimekkäästi. Käytä otsikoita ja alaotsikoita, jotka heijastavat arviointikriteerejä tai hakemuslomakkeessa pyydettyä rakennetta. Käytä luettelomerkkejä tai taulukoita keskeisten tietojen yhteenvetoon (esim. kasvihuonekaasupäästölaskelmien taulukko tai välitavoitteiden aikajana). Vältä tarpeetonta ammattikieltä ja anna lyhyt selitys tarvittaessa. Muista, että ehdotuksesi on pohjimmiltaan ehdotus – sen tulisi kertoa vakuuttava tarina innovaatiosta ja vaikutuksesta, jota tukevat todisteet. Monet yritykset käyttävät innovaatiorahastoon palkattua kirjoittajaa tai ainakin useat arvioijat muokkaavat tekstin johdonmukaisuutta ja kielioppia – huono kirjoitusasu voi peittää hyvät ideat alleen, joten varaa aikaa oikolukuun ja kerronnan hiomiseen.
• Käsittele mahdollisia riskejä avoimesti: Jokaisessa innovatiivisessa projektissa on riskejä – teknisiä vikoja, kustannusten ylityksiä, sääntelyyn liittyviä esteitä jne. Hakemuksessa pyydetään tyypillisesti riskinarviointia. Älä kaihda tätä; esitä sen sijaan harkittu riskienhallintasuunnitelma. Riskien tunnistaminen ja ratkaisujen ehdottaminen (varasuunnitelmat, tarvittava lisätuki, vaiheittainen lähestymistapa jne.) osoittaa arvioijille, että olet realistinen ja valmistautunut, mikä vahvistaa entisestään projektin kypsyyttä.
• Käytä annettuja resursseja ja malleja: Euroopan komissio tarjoaa ohjeasiakirjoja, usein kysyttyjä kysymyksiä ja malleja syystä – auttaakseen sinua menestymään. Käytä virallista hakemuslomakemallia alustanasi ja varmista, että täytät jokaisen osiota. Tarkista komission usein kysytyistä kysymyksistä tai tukipalvelusta mahdolliset selvennykset hakemuksen laajuudesta tai säännöistä (esimerkiksi tiettyjen kustannusten tukikelpoisuudesta). Lisäksi innovaatiorahaston aiemmin myönnettyjen hankkeiden kuvausten tarkastelu (saatavilla virallisella verkkosivustolla) voi antaa käsityksen siitä, miltä onnistuneet hankkeet näyttävät. Rahoitettujen hankkeiden yhteenvetojen tarkastelu on opettavaista, jotta voidaan arvioida niiden osoittamaa innovatiivisuutta ja vaikutusta.
• Harkitse ulkopuolista arviointia tai tukea: Ennen lähettämistä on erittäin arvokasta pyytää jotakuta, joka ei ole suoranaisesti mukana kirjoittamisessa, arvioimaan ehdotuksesi kriittisesti. Tämä voi olla sisäinen kollega toisesta tiimistä tai ulkopuolinen konsultti, jos olet palkannut sellaisen. He saattavat havaita puutteita tai epäselviä osia. Jos mahdollista, tee simuloitu arviointi – pisteytä ehdotuksesi rehellisesti viiden kriteerin perusteella nähdäksesi, missä olet mahdollisesti heikko, ja paranna sitten näitä osioita. Kuten edellisessä osiossa todettiin, innovaatiorahaston konsultti tai kirjoittaja voi antaa asiantuntevaa palautetta ja varmistaa, että ehdotuksesi on hiottu korkeatasoisesti, mikä lisää onnistumisen mahdollisuuksiasi.

Vuoteen 2025 mennessä innovaatiorahasto on jo rahoittanut kymmeniä huippuluokan hankkeita (77 hanketta sai avustuksia vuoden 2023 haussa ja kuusi muuta varasijalta), mikä osoittaa, että kunnianhimoiset ehdotukset voivat menestyä. Aiemmista onnistumisista oppiminen voi ohjata omaa hakustrategiaasi. Näiden parhaiden käytäntöjen noudattaminen auttaa innovaatiorahastoehdotustasi erottumaan kilpaillussa arviointiprosessissa. Vahva ja hyvin valmisteltu hakemus ei ainoastaan saa parempia pisteitä, vaan myös lisää arvioijien luottamusta siihen, että tiimisi pystyy toteuttamaan hankkeen tosielämässä – tämä on ratkaisevan tärkeä osa tätä rahastoa.

Johtopäätös: Valmistautuminen innovaatiorahaston menestykseen

EU:n innovaatiorahasto on kultainen tilaisuus vuosina 2025, 2026 ja sen jälkeen puhtaan teknologian ja ilmastoratkaisujen innovaattoreille. Sen huomattava rahoitus voi muuttaa kunnianhimoiset hankkeet todellisuudeksi, nopeuttaen sekä yrityksesi kasvua että Euroopan matkaa kohti nettonollapäästöjä. Innovaatiorahaston menestyksen saavuttamiseksi ole ennakoiva: suunnittele etukäteen, laadi vakuuttava ehdotus ja hyödynnä kaikkia käytettävissäsi olevia resursseja – mukaan lukien mahdollisuus palkata innovaatiorahastokonsultti tai asiantuntijakirjoittaja hakemuksesi vahvistamiseksi.

Muista tärkeimmät määräajat (huhtikuu 2025 ja odotettu kevät 2026 tuleville hakuille) ja seuraa EU:n virallisia kanavia mahdollisten päivitysten tai uusien mahdollisuuksien varalta. Prosessi on vaativa, mutta palkkiot ovat korkeat – ei vain rahoituksen, vaan myös arvostuksen ja vauhdin muodossa. Innovaatiorahaston valitsemia hankkeita pidetään edelläkävijöinä, ja ne usein houkuttelevat lisää sijoittajia, kumppaneita ja yleisön huomiota.

Yhteenvetona, tee läksysi, kerro hieno tarina vankan datan pohjalta ja lähetä hakemuksesi ajoissa. Monet organisaatiot ovat kulkeneet tätä polkua ja saaneet miljoonien eurojen avustuksia ilmastoinnovaatiounelmiensa toteuttamiseksi – huolellisella valmistelulla projektisi voi olla seuraava. Onnea innovaatiorahastohakemuksesi kanssa ja toivottavasti menestystäsi rahoituskierroksilla 2025 ja 2026!

EU:n innovaatiorahaston hakulomakkeen ymmärtäminen

Euroopan unionin innovaatiorahasto (INNOVFUND) tukee innovatiivisia hankkeita, jotka keskittyvät vähähiilisiin teknologioihin. Tämän rahoituksen hakeminen edellyttää tietyn hakuprosessin läpikäymistä, pääasiassa EU:n rahoitus- ja tarjousportaalin kautta. Prosessin ydin on hakemuslomake, kattava asiakirja, joka on suunniteltu kattamaan kaikki tarvittavat hallinnolliset ja tekniset tiedot ehdotetusta hankkeesta. Tämä artikkeli tarjoaa yksityiskohtaisen yleiskatsauksen INNOVFUNDin vakiohakemuslomakkeen version 4.0 (päivätty 15. marraskuuta 2024) pohjalta. On tärkeää huomata, että tämä asiakirja on esimerkki, ja portaalissa saatavilla olevat lomakkeet voivat poiketa todellisuudessa todellisista versioista.

Hakemuslomakkeen rakenne

Hakemuslomake on jaettu kahteen pääosaan:

1. Osa A: Hallinnolliset lomakkeet: Tämä osio sisältää jäsenneltyä hallinnollista tietoa hankkeesta ja sen osallistujista. IT-järjestelmä luo sen automaattisesti hakijan portaalin hakujärjestelmän näyttöihin syöttämien tietojen perusteella.
2. Osa B: Tekninen kuvaus: Tämä on sanallinen kuvaus hankkeen teknisistä näkökohdista. Hakijoiden on ladattava mallipohja portaalista, täytettävä se ja ladattava se PDF-tiedostona mahdollisten liitteiden kanssa.

Osa A: Hallinnolliset lomakkeet – Keskeiset osiot

Osa A on täytettävä suoraan verkossa portaalin kautta. Vaikka annettu asiakirja on esimerkki eikä sitä tarvitse täyttää, siinä esitetään tyypilliset osiot:

• Yleistä tietoa: Sisältää haun tunnisteen, aiheen, toiminnan tyypin, ehdotuksen tiedot (lyhenne, otsikko, kesto), tiivistelmän, avainsanat ja tiedot aiemmista ehdotuksista. Ehdotuksen otsikon tulee olla ymmärrettävä myös muille kuin asiantuntijoille.
• Osallistujat: Listaa kaikki hankkeeseen osallistuvat organisaatiot. Jokaisesta osallistujasta vaaditaan yksityiskohtaiset tiedot, mukaan lukien virallinen nimi, osoite, oikeudellinen asema (julkisyhteisö, voittoa tavoittelematon organisaatio, pk-yrityksen asema jne.) ja osaston tiedot.
• Budjetti: Yhteenveto haetusta avustusmäärästä edunsaajaa kohden.
• Muita kysymyksiä: Tämä osio voi sisältää tietoja hankkeen toteutuspaikoista ja hankkeen tavoitteisiin liittyviä erityislaskelmia, kuten kasvihuonekaasupäästöjen välttämistä (absoluuttinen ja suhteellinen) ja kustannustehokkuutta.
• Ilmoitukset: Hakijoiden on annettava useita vakuutuksia, joissa vahvistetaan:
  • Kaikkien osallistujien suostumus.
  • Tietojen oikeellisuus ja täydellisyys.
  • Kelpoisuuskriteerien täyttyminen, poissulkemisperusteiden puuttuminen ja taloudellinen/toiminnallinen kapasiteetti.
  • Portaalin kautta tapahtuneen viestinnän kuittaus ja sen käyttöehtojen sekä tietosuojaselosteen hyväksyminen.
  • Kertakorvausavustusten osalta vahvistus siitä, että budjetti vastaa tavanomaisia kustannuslaskentakäytäntöjä ja ettei siitä ole jätetty pois tukikelvottomia kustannuksia.
  • Ymmärrys siitä, että väärät tiedot voivat johtaa hallinnollisiin seuraamuksiin.
  • Koordinaattori on vastuussa omista tiedoistaan ja jokainen hakija omistaan. Jos ehdotus rahoitetaan, vaaditaan kunnian ja kunnian vakuutus.

 

Järjestelmä sisältää validointitarkistuksia, jotka näyttävät virheet (jotka estävät lähetyksen) tai varoitukset (jotka eivät estä lähetystä, mutta osoittavat puuttuvia/virheellisiä arvoja).

Osa B: Tekninen kuvaus – Keskeiset komponentit

B-osassa vaaditaan yksityiskohtainen narratiivinen kuvaus ja siinä on noudatettava tiettyjä muotoilusääntöjä (esim. sivurajoitukset, fonttikoko, marginaalit). Sivurajoituksen (yleensä 70 sivua, ellei toisin mainita) ylittäminen johtaa ylimääräisten sivujen hylkäämiseen. Hyperlinkkejä ei tule käyttää olennaisten tietojen esittämiseen.

B-osan keskeisiin osioihin kuuluvat:

1. Hanke ja hakijat (osa 0): Antaa taustan, perustelut ja tavoitteet, esittelee konsortion jäsenet ja hahmottelee projektin tekniset ominaisuudet (sijainti, teknologia, panokset, tuotokset). Se myös yksityiskohtaisesti kuvaa teknologian laajuuden, rakentamisen, toiminnan, kunnossapitosuunnitelmat, turvallisuuden, luotettavuuden ja teknisen suorituskyvyn. Akkuihin liittyvissä hauissa tarvitaan erityisiä tietoja kemiasta ja suorituskyvystä.
2. Innovaatioaste (osa 1): Kuvailee hankkeen innovatiivisuutta suhteessa nykyiseen kaupalliseen ja teknologiseen huipputasoon keskittyen eurooppalaiseen tai asiaankuuluvaan globaaliin tasoon. Siinä on selitettävä, miten hanke menee pidemmälle kuin inkrementaalinen innovaatio, viitaten toteutettavuustutkimusliitteen tietoihin ja yksityiskohtaisesti kuvailemalla odotettua valmiustason nousua ja voitettavaa estettä.
3. Kasvihuonekaasupäästöjen välttämispotentiaali (osa 2): Edellyttää sekä absoluuttisen että suhteellisen kasvihuonekaasupäästöjen välttämispotentiaalin laskemista 10 vuoden ajalta käytön jälkeen käyttäen virallista menetelmää ja laskurimallia. Viite- ja hankeskenaarioiden oletukset on selitettävä. Tulosten on oltava yhdenmukaisia C-osan ja kustannustehokkuuslaskelman kanssa. EU:n päästökauppajärjestelmän alaisten hankkeiden päästöjen on oltava alle asiaankuuluvan vertailuarvon. Biomassaa käyttävien hankkeiden on täytettävä kestävyysvaatimukset. Akkuhankkeiden osalta tämä osio sisältää valmistuksen hiilijalanjäljen, vaikka sekin arvioidaan erikseen.
4. Valmistuksen hiilijalanjäljen pienentäminen (osio 3, ei sovelleta Uuden-Seelannin hakuun): Samoin kuin kasvihuonekaasupäästöjen välttäminen, tämä edellyttää arviointia ja laskelmia määritellyn menetelmän ja mallin avulla, jossa esitetään yksityiskohtaiset oletukset.
5. Hankkeen kypsyysaste (osa 4): Arvioi projektin valmiutta teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti.
   • Tekninen kypsyysaste: Todisteet teknologiavalmiudesta, teknisestä toteutettavuudesta, riskienarvioinnista ja lieventämisestä, joita tukevat pakollinen toteutettavuustutkimusliite ja mahdollisesti due diligence -raportit.
   • Taloudellinen kypsyys: Keskittyy liiketoimintasuunnitelman kestävyyteen, rahoitusrakenteeseen ja rahoittajien sitoumuksiin. Edellyttää liitteitä, kuten yksityiskohtaisen budjetin/asiaankuuluvan kustannuslaskurin, liiketoimintasuunnitelman, rahoitusmallin ja mahdollisesti osakkeenomistajien lausunnot ja tukevat asiakirjat. Tarvitaan yhteenvedot liiketoimintaehdotuksesta, kassavirtaennusteista, kannattavuudesta (ennen ja jälkeen avustussopimuksen), herkkyysanalyysistä, rahoitussuunnitelmasta ja rahoittajien sitoumuksista.
   • Toiminnallinen kypsyysaste: Osoittaa kattavan ja realistisen toteutussuunnitelman. Yksityiskohdat sisältävät toteutusaikataulun (Gantt-kaavio vaaditaan), keskeiset virstanpylväät (taloudellinen päättäminen, käyttöönotto), lupastrategian, toimintastrategian (kunnossapito, kapasiteetit), projektinjohtotiimin (pätevyys, taidot) ja projektin organisaation (rakenne, hallinto, laatu-/turvallisuusprosessit). Myös tiedot immateriaalioikeuksista, luvista, julkisesta hyväksynnästä ja ympäristövaikutuksista vaaditaan. Sidosryhmäsuhteita havainnollistava projektikaavio odotetaan.
   • Riskienhallinta: Kuvaa kriittiset riskit ja niiden hallintastrategia viitaten liiketoimintasuunnitelmaan ja toteutettavuustutkimukseen.
6. Toistettavuus (osa 5): Kuvaa hankkeen laajemman soveltamisen potentiaalin. Tähän sisältyy resurssirajoitteiden (esim. kriittiset raaka-aineet, biomassa) ratkaiseminen tehokkuuden tai kiertotalouden avulla, potentiaaliset myönteiset ympäristövaikutukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi (esim. luonnon monimuotoisuus, saasteiden vähentäminen) ja mahdollisuudet käyttöönottoon muissa paikoissa tai koko taloudessa. Toistamisesta johtuva odotetun päästövähennyksen kvantifiointi on tarpeen. Se kattaa myös panoksen Euroopan teolliseen johtajuuteen ja kilpailukykyyn. Tässä esitetään suunnitelmat tiedon jakamiseksi, viestinnäksi, levittämiseksi ja EU-rahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi.
7. Huoltovarmuus ja riippuvuuden torjunta (osa 6, ei sovelleta Uuden-Seelannin puheluun): Selittää hankkeen panoksen toimitusketjujen turvaamiseen ja riippuvuuksien vähentämiseen hakuasiakirjan mukaisesti.
8. Kustannustehokkuus (osa 7): Edellyttää kustannustehokkuussuhteen laskemista (haetun avustuksen kokonaismäärä + muu julkinen tuki / absoluuttinen kasvihuonekaasupäästöjen vältys 10 vuoden aikana). Tämä edellyttää yksityiskohtaisten kustannuslaskelmien toimittamista annettua taloustietotiedostopohjaa käyttäen ja käytetyn menetelmän selittämistä (esim. vakio- tai vertailulaitos). Avustuksen enimmäismäärä ei saa ylittää 60%:tä asiaankuuluvista kustannuksista.
9. Bonuspisteet (Osa 8, ei koske AKUT-puhelua): Käsittelee kaikki tarjouspyyntöasiakirjassa mainitut sovellettavat bonuspisteet, jotka edellyttävät perusteluja.
10. Työsuunnitelma, työpaketit, toiminnot, välitavoitteet, tuotokset ja aikataulu (osa 9): Tarjoaa yksityiskohtaisen erittelyn projektin toteutussuunnitelmasta.
    • Työsuunnitelman yleiskatsaus: Luettelo tai kaavio kaikista työpaketeista (WP) kestoineen, tuotoksineen ja välitavoitteineen.
    • Työpaketit: Yksityiskohtaiset kuvaukset jokaisesta työpaketista. Työpaketit ovat pääosioita, joilla on tavoitteet, toiminnot, välitavoitteet ja tuotokset. Pakollisiin peräkkäisiin työpaketteihin kuuluvat: Taloudelliseen päätökseen asti (WP1), Taloudellisen päätökseen ja toiminnan aloittamisen välillä (WP2) sekä vuosittaiset työpaketit operatiiviselle/raportointivaiheelle (vuodet 1–3 tai 1–X hausta riippuen). Lisätyöpaketteja voidaan luoda jakamalla nämä osiin.
    • Aktiviteetit: Kunkin työpaketin erityistehtävät, joista käy ilmi osallistujien (koordinaattori, edunsaaja jne.) osallistuminen. Työpaketissa 1 tulee eritellä taloudelliseen päättämiseen tarvittavat asiakirjat.
    • Välitavoitteet ja tuotokset: Välitavoitteet ovat keskeisiä valvontapisteitä. Pakollisia maksuja käynnistäviä välitavoitteita ovat tilinpäätös (työohjelman 1 loppu), toiminnan aloittaminen (työohjelman 2 loppu) ja vuosittainen kasvihuonekaasupäästöraportointi (toiminnassa olevien työohjelmien loppu). Välitavoitteiden varmennuskeinot ovat pakollisia. Tuotokset ovat projektin edistymisen osoittamiseksi toimitettuja tuotoksia, joilla on määritellyt määräajat ja levitystasot (julkinen, arkaluonteinen, EU-luokiteltu). Erityiset pakolliset tuotokset on lueteltu hakuasiakirjassa.
    • Budjetti ja aikataulu: Viittaa yksityiskohtaiseen budjettiin/asiaankuuluvaan kustannuslaskuriin ja vaatii liitteenä olevan aikataulun/Gantt-kaavion.
11. Muu (osa 10): Sisältää tyypillisesti etiikkaa ja turvallisuutta käsitteleviä osioita, jotka on usein merkitty mallipohjassa "Ei sovelleta".
12. Ilmoitukset (11 §): Sisältää patentteja koskevat vahvistukset, kaksinkertaisen rahoituksen kiellon (vahvistus siitä, ettei samoja kustannuksia kata muut EU-avustukset), suostumuksen EIP:n mahdolliselle hankekehitysavun arvioinnille, suostumuksen kansallisten rahoitusjärjestelmien huomioon ottamiseen (ehdotuksen jakaminen kansallisten viranomaisten kanssa) ja suostumuksen hankkeen perustietojen jakamiseen jäsenvaltioiden kanssa.

Lähetys ja liitteet

• Konsortion on laadittava hakemus ja edustajan on toimitettava se verkossa portaalin kautta ennen määräaikaa.
• Pakollisiin liitteisiin kuuluvat yksityiskohtainen budjettitaulukko/asiaankuuluva kustannuslaskuri (taloudelliset tiedot -tiedosto) ja aikataulu/Gantt-kaavio. Muita liitteitä, kuten toteutettavuustutkimus, liiketoimintasuunnitelma ja rahoitusmalli, vaaditaan osana B-osan osioita.

Tämä yksityiskohtainen erittely antaa kattavan yleiskuvan EU:n innovaatiorahaston hakulomakkeen vaatimuksista ja rakenteesta toimitetun mallidokumentin perusteella. Hakijoiden tulee aina tutustua kyseiseen hakuasiakirjaan ja rahoitus- ja tarjousportaalin live-lomakkeisiin saadakseen tarkimmat ja ajantasaisimmat tiedot.

Kattavan liiketoimintasuunnitelman laatiminen innovaatiorahoitushakemuksia varten

Toimitetussa asiakirjassa esitetään yksityiskohtaisen liiketoimintasuunnitelman malli, joka on tarkoitettu toimitettavaksi osana innovaatiorahastolle osoitettua hakemusta. Vaikka tämän mallin käyttö on suositeltavaa, mutta ei pakollista, hakijoiden on varmistettava, että he toimittavat vertailukelpoisen yksityiskohtaisuuden ja tiedot perusteellista arviointia varten. Jos jokin osio katsotaan soveltumattomaksi, se tulee merkitä ja perustella.

Tämä liiketoimintasuunnitelma toimii kriittisenä työkaluna rahoitusta hakevan ehdotetun hankkeen kannattavuuden, taloudellisen vakauden ja kokonaispotentiaalin arvioinnissa. Se edellyttää syvällistä perehtymistä hankkeen eri osa-alueisiin sen ydinkonseptista riskienhallintastrategioihin.

1. Projektin tunnistaminen

Suunnitelma alkaa projektin perustunnistuksella, joka edellyttää projektin koko nimen ja sen lyhenteen selkeää esittämistä.

2. Liiketoimintaehdotus

Tämä ydinosio edellyttää projektin liiketoimintatapauksen selkeää määrittelyä:

• Tuote tai liiketoimintakonsepti: Kuvaile taustalla olevaa liiketoimintamallia, projektin ainutlaatuista arvolupausta verrattuna olemassa oleviin ratkaisuihin ja sen yhdenmukaisuutta yrityksen kokonaisstrategian kanssa.
• Kohdemarkkinat ja markkinapotentiaali: Anna yleiskatsaus yleismarkkinoista ja hankkeen kohdemarkkinapotentiaalista. Tämä sisältää asiaankuuluvan sääntely-ympäristön kuvauksen ja selityksen siitä, miten hanke korjaa markkinarakoja, luo uutta kysyntää tai markkinoita, laajentaa olemassa olevia tai lisää arvoa nykyisille tuotteille/palveluille.
• Kaupallistamisstrategia ja markkinoilletulo: Yksityiskohtaisesti erittele ehdotettujen tuotteiden tai palveluiden odotettu kysyntä, tunnista keskeiset asiakassegmentit ja keskustele mahdollisista markkinoille pääsyn esteistä.
• Kilpailutilanne: Esittele markkinoilla tällä hetkellä olevat tärkeimmät kilpailijat ja vaihtoehtoiset ratkaisut.

3. Taloudelliset oletukset

Läpinäkyvyys ja perustelut ovat tässä osiossa keskeisiä. Hakijoiden on selitettävä taloudellisten ennusteidensa taustalla olevat oletukset:

• Erittely: Erittele odotetut tulot, pääomamenot (CAPEX) ja toimintakulut (OPEX) liitteenä olevan taloustiedoston ja hakijan yksityiskohtaisen talousmallin mukaisesti. Ennusteiden on katettava hankkeen koko elinkaari.
• Epävaraukset: Sisällytä yksityiskohtainen perustelu kaikille investointi- ja toimintakuluarvioihin sovelletuille ennakoimattomille kuluille.
• Taustalla olevat tiedot: Selitä ostajiin, toimittajiin ja urakoitsijoihin liittyvät oletukset määristä ja hinnoista. Olennaista on, että nämä oletukset perustelevat tarkat viittaukset tositteisiin (kuten toteutettavuustutkimuksiin tai sopimusehtoihin). Tarvitaan yhteenvetotaulukko, jossa esitetään yhteenveto tärkeimmistä parametreista (arvo, yksikkö, perustelu, asiakirjaviite).

4. Projektin vastapuolet ja sopimusstrategia

Hankkeen ekosysteemin ymmärtäminen on elintärkeää:

• Projektikaavio: Sisällytä kaavio, joka havainnollistaa kaikkien projektiosapuolten (sponsorit, osakkeenomistajat, lainanantajat, tilaajat, toimittajat, urakoitsijat, neuvonantajat, vakuutusyhtiöt jne.) ja itse projektin välisiä suhteita. Jos käytetään erityistä tarkoitusta varten perustettua yhtiötä (SPV), se on mainittava erikseen. Oikeudelliset ja sopimussuhteet on esitettävä.
• Hankkeen vastapuolten kuvaus: Kuvaile kutakin vastapuolta, heidän rooliaan, panostaan sekä teknistä, taloudellista ja kaupallista asemaansa (mukaan lukien aiempi toimintahistoria, keskeiset taloudelliset tiedot ja luottoluokitukset, jos saatavilla).
• Kestävä kehitys ja strategia sopimusten turvaamiseksi: Yksityiskohtaisesti erittele alustavien tai varmistettujen toimitus-, rakennus- ja osto- ja myyntisopimusten pääehdot. Selitä strategia ja nykytila kaikkien operatiivisen vaiheen kannalta välttämättömien keskeisten kaupallisten sopimusten hankkimiseksi.

5. Yksityiskohtaiset kassavirtaennusteet ja projektin kannattavuus

Tässä osiossa keskitytään projektin taloudelliseen suorituskykyyn:

• Kassavirtaennusteet: Kuvaile projektin kassavirtaennusteet taloustietotiedoston tuloslomakkeissa esitetyllä tavalla.
• Odotettu projektin kannattavuus: Selitä hankkeen elinkelpoisuus käyttämällä nykyarvon (NPV) ja sisäisen korkokannan (IRR) laskelmia sekä ennen haettua innovaatiorahaston tukea että sen jälkeen, arvioituna hankkeen elinkaaren ajalta. Perustele käytetty painotettu keskimääräinen pääomakustannus (WACC) ja oletetun velkaantumisasteen saavutettavuus.

6. Herkkyysanalyysi

Hakijoiden on arvioitava, miten keskeiset tunnistetut riskit vaikuttavat projektin kannattavuuteen (NPV tai IRR), ja osoitettava ymmärrys mahdollisista taloudellisista haavoittuvuuksista.

7. Rahoitussuunnitelma

Tarvitaan selkeä kuva siitä, miten hanke rahoitetaan:

• Rahoituslähteet ja käyttötarkoitukset: Kuvaile hankkeen rahoituslähteet (oma pääoma, velka, julkiset avustukset) ja niiden aiotut käyttötarkoitukset varmistaen täsmäytys taloustietotiedoston yhteenvetokaavion kanssa. Määritä kunkin rahoituslähteen tyyppi, määrä ja tarjoaja.
• Rahoitusrakenne: Selitä pääomasijoitussuunnitelma, mahdollisen velkarahoituksen yksityiskohdat (yritys- tai projektitaso, takautumisaste) ja perustele odotetut velkaehdot projektin riskien ja kassavirtojen perusteella. Toimita rahoittajilta mahdollisuuksien mukaan liitekirjeet.
• Innovaatiorahaston avustuksen kohdentaminen: Selitä, miten haetun avustuksen kertasumman erittely on suhteellisesti linjassa aktiviteettien, työpakettien ja projektin välitavoitteiden kanssa.

8. Hankkeen rahoittajien ja sijoittajien sitoutuminen

Vankan taloudellisen tuen osoittaminen on olennaista:

• Rahoitusosapuolten kuvaus: Kuvaile kutakin rahoittajaa, heidän rahoitusosuutensa määrää ja hankkeen osakkeenomistajien taloudellista tilannetta (viittaamalla toimitettuihin tilinpäätöksiin).
• Tukiehdot ja rahoituksen turvaamiseen tähtäävä strategia: Yksityiskohtainen kuvaus kaikkien rahoituslähteiden turvaamisesta. Kuvaile kunkin rahoittajan tuen ehdot ja omistusrakenne. Viiteasiakirjat (yhteisymmärryspöytäkirjat, aiesopimukset, sitoumuskirjeet), jotka vahvistavat rahoittajien uskottavuuden ja sitoutumisen. Hankkeissa, joiden kannattavuus on alhaisempi tai riski suurempi, on ratkaisevan tärkeää esittää uskottavia todisteita osakkeenomistajien tuesta koko projektin elinkaaren ajan, mukaan lukien mahdollisten vajeiden kattaminen.
• Taloudellisen sulkemisen aikataulu: Perustele suunniteltu tilinpäätöksen päivämäärä, esittele saavutetut välitavoitteet ja jäljellä olevat tehtävät ja osoita kykysi noudattaa tarjouspyyntöasiakirjassa asetettuja määräaikoja.

9. Riskienhallinta ja -analyysi

Perusteellinen riskinarviointi on pakollinen:

• Liiketoimintariskit: Tunnista ja kuvaile liiketoimintasuunnitelmaan liittyvät tärkeimmät riskit, jotka voivat vaikuttaa elinkelpoisuuteen, käyttäen annettua taulukkomuotoa (riskin numero, tyyppi, kuvaus, todennäköisyys, vaikutus, omistajuus, lieventämistoimenpiteet).
• Rahoitusriskit: Vastaavasti tunnista ja kuvaile rahoitussuunnitelmaan liittyvät tärkeimmät riskit taulukkomuodossa ja hahmottele myös mahdolliset varautumisrahoituksen lähteet.
• Riskien lämpökartta: Sisällytä visuaalinen riskien lämpökartta, jossa esitetään yhteenveto tärkeimpien tunnistettujen riskien todennäköisyydestä ja vaikutuksista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että innovaatiorahaston liiketoimintasuunnitelmamalli edellyttää kattavaa, hyvin dokumentoitua ja realistista kuvaa hankkeen liiketoimintatapauksesta, rahoitusrakenteesta ja riskimaisemasta. Kunkin osion käsittely vaaditulla yksityiskohtaisuustasolla on ensiarvoisen tärkeää hakemuksen onnistumisen kannalta.